IBS ja suolistofloora
IBS:n esiintyminen on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Nykyään yli 10 prosenttia Ruotsin aikuisväestöstä kärsii IBS:stä, tai ärtyvästä suolesta, kuten sitä myös kutsutaan. Syyt siihen, miksi IBS:ään sairastutaan, ovat edelleen epäselviä, mutta tutkimus viittaa siihen, että suolistoflooralla voi olla sormensa pelissä.
Mikä on IBS?
IBS on lyhenne sanasta Irritable Bowel Syndrome, joka voidaan kääntää ärtyväksi tai yliherkäksi suoleksi. Se tarkoittaa, että suoliston toiminta on häiriintynyt ja usein koko maha-suolikanavassa on lisääntynyttä herkkyyttä. IBS:ää on pitkään pidetty ongelmallisena diagnosoida, koska sitä ei voida osoittaa kokeilla tai tutkimuksilla. Diagnoosi perustuu niiden sijaan oireiden tunnistamiseen ja muiden sairauksien poissulkemiseen.
Muutamia esimerkkejä IBS:n oireista:
- Ilma, turvotus ja mahan ääntely
- Vatsakipu – usein pahinta aterian jälkeen, mutta helpottaa suolen tyhjennyttyä
- Epäsäännölliset ulostustottumukset
- Ulosteen rakenne muuttuu
Oireita on pitänyt esiintyä vähintään 2-3 kuukautta
Kuka sairastuu IBS:ään?
Syy siihen, miksi IBS:ään sairastutaan, ei ole edelleenkään varmistunut. Sen oletetaan olevan useiden yhdessä vaikuttavien tekijöiden yhdistelmä – niin fysiologisten kuin psykologisten. Eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että osa selityksestä on poikkeava suoliston ja aivojen yhteistyö.
Toinen tekijä, joka nostetaan usein esiin IBS:stä puhuttaessa, on stressi, mutta on epäselvää, aiheuttavatko suolisto-oireet stressiä, stressi suolisto-oireita vai sekä että. Tiedämme kuitenkin, että suolisto ja aivot viestivät jatkuvasti keskenään muun muassa vagushermon välityksellä ja että viestit kulkevat molempiin suuntiin. Suoliston ja aivojen yhteyttä kutsutaan myös suoli-aivo -akseliksi.
Suolistofloora ja IBS
Suolistofloora koostuu biljoonista suolistossamme elävistä bakteereista, jotka edistävät muun muassa ruoansulatusta, ravinnon imeytymistä ja immuunipuolustusta. Suolistossa on myös satoja miljoonia hermosäikeitä, jotka yhdessä suolistobakteerien ja aivojen lähettämien signaalien kanssa ohjaavat suoliston toimintaa. On kuitenkin osoitettu, että IBS:ää sairastavilla suoliston hermojen herkkyys on suurempi, mikä vaikuttaa negatiivisesti suoliston toimintaan ja tekee siitä helpommin ärtyvän.
Eläinkokeissa on myös osoitettu, että suolistoflooran koostumusta muuttamalla voidaan muuttaa eläimen stressitasoa, toistaiseksi tätä ei ole osoitettu IBS:ää sairastavilla ihmisillä.
4 vinkkiä sinulle, joka haluat lievittää tai ehkäistä IBS:ää
– Anti-inflammatorinen ruokavalio voi auttaa Monet IBS:ää sairastavat henkilöt saavat apua myös ruokavaliomuutoksista. Joskus IBS-oireet voivat olla merkki esimerkiksi gluteeni- tai laktoosiherkkyydestä. Monet ovat kokeneet, että oireet ovat helpottaneet, kun he ovat omaksuneet anti-inflammatorisen ruokavalion, jossa jätetään pois juuri gluteeni, maitotuotteet sekä sokeri ja tarpeettomat lisäaineet.
– Vahvista suolistoflooraa hyvillä bakteereilla ja kuiduilla Voimme vahvistaa suolistoflooran tasapainoa ja palauttaa sen lisäämällä ruokavalioomme hyviä bakteereja ja kuituja.
– Kuidut – ne ovat tärkeitä suolistoflooralle Kuidut ovat toinen keskustelua herättävä aihe IBS:n ravintoon liittyen. Kuidut, joita on ennen kaikkea hedelmissä, vihanneksissa, palkokasveissa ja muussa kasvisruoassa, ovat terveydelle erittäin tärkeitä, koska ne ovat hyvien suolistobakteerien ravintoa. Sen lisäksi kuidut edistävät normaalia suoliston toimintaa. Jos on vaikeuksia sulattaa kuituja, se voi johtua siitä, että juuri näitä kuituja sulattavat hyvät bakteerikannat puuttuvat. Sen sijaan, että jättää kuidut täysin pois, parempi vaihtoehto on aloittaa pienemmällä määrällä näitä kuituja ja sen jälkeen lisätä asteittain kuitujen määrää.
– Hallitse stressi Jos kärsit IBS:stä, voi olla myös hyvä pyrkiä vähentämään stressin määrää, ennen kaikkea aterioiden yhteydessä.