Jaksottaisesta paastosta on tullut nopeasti kasvava terveyden ja hyvinvoinnin trendi. Myönteisiä terveysvaikutuksia on paljon, ja moni asia viittaa siihen, että paastojaksot voivat johtaa jopa pidempään elämään. Tässä artikkelissa käymme läpi jaksottaisen paaston myönteisiä terveysvaikutuksia, sen mahdollisesti aiheuttamia riskejä ja miten voit edetä, jos sinua kiinnostaa kokeilla sitä itse.
Jaksottainen paasto tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että syöminen jaetaan jaksoihin, joiden aikana paastotaan, ja jaksoihin, joiden aikana syödään. Muutamia yleisimmistä ja vakiintuneimmista menetelmistä ovat:
Tämä menetelmä tarkoittaa, että jätät aamiaisen väliin (tai illallisen) ja rajoitat syömisajan kahdeksan tunnin sisään, esimerkiksi klo 12-20 väliselle ajalle. Välissä paastoat 16 tuntia.
Tällä menetelmällä paastoat 24 tuntia kerran viikossa esimerkiksi jättämällä väliin illallisen yhtenä päivänä ja paastoamalla seuraavana päivänä puoleenpäivään asti.
Jos et ole koskaan aiemmin kokeillut jaksottaista paastoa, 16/8-menetelmällä on yleensä helpoin aloittaa. Mutta tärkeintä on aina, että tunnustelet oloasi ja kokeilet, jotta löydät juuri itsellesi sopivan menetelmän.
Jaksottainen paasto antaa elimillemme ansaitun tauon ja levon, niin että ne voivat palautua. Sillä on useita myönteisiä vaikutuksia sekä keholle että aivoille, ja on viitteitä siitä, että se voi jopa pidentää elinikää. Olemme listanneet muutamia myönteisiä terveysvaikutuksia, joita jaksottainen paasto saa aikaan:
Yleisesti ottaen jaksottaista paastoa tulee välttää, jos on alipainoinen tai on ollut syömishäiriöitä. Varmuuden vuoksi on myös aina hyvä neuvotella lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa ennen paaston aloittamista, jotta on varma, että tekee sen itselle ja keholleen sopivalla tavalla.
On tutkimuksia, jotka viittaavat siihen, että jaksottainen paasto ei ole yhtä hyödyllinen naisille kuin miehille. Naisilla jaksoittaisen paaston on osoitettu vaikeuttavan kehon verensokeritasojen säätelyä ja johtavan kuukautisten pois jäämiseen. Naisten on siksi hyvä olla erityisen varovaisia ja kiinnittää huomiota kehon viesteihin jaksottaisen paaston aikana. Naisten, jotka yrittävät tulla raskaaksi, ovat raskaana tai imettävät, on vältettävä paastoamista täysin.
Terveystutkijat ovat yhä enenevässä määrin kiinnostuneita esi-isiemme ruokavaliosta ja elämäntavoista. Miljoonien vuosien ajan ihmiset ovat eläneet ruokavaliolla, joka vastaa nykyään niin kutsuttua 80/10/10 -ruokavaliota. Se koostuu pääasiassa kukista ja lehdistä (80 %), jota täydennettiin sitten rasvaisilla hedelmillä/kasvirasvoilla, kuten esim. oliiveilla, avokadolla ja kookoksella (10 %) sekä proteiinipitoisilla herneillä, pavuilla, linsseillä, pähkinöillä, manteleilla ja siemenillä (10 %).
Tämä elämäntapa on säilynyt edelleen joissakin kaukaisissa kulttuureissa, kuten Abhasiassa Georgiassa, Vilcabambassa Ecuadorissa ja Hunzan alueella Pohjois-Pakistanissa. Täällä syödään harvoin prosessoitua ruokaa, ja maitotuotteita kuluttavat käyttävät niitä pastöroimattomina maitovalmisteina, joihin jää bakteerikantoja. Näissä kulttuureissa ihmiset sairastuvat harvoin, ja yllättävän suuri osa väestöstä elää yli 100-vuotiaiksi.
Jos harjoittaa jaksoittaista paastoa, on tärkeää tarjota keholle paljon hyödyllisiä aineita syödessään. Kasvipohjainen ja ravitseva ruokavalio, jossa on paljon vihanneksia, hedelmiä, terveellisiä rasvoja ja kuituja, on siksi hyvä täydennys jaksottaiselle paastolle ja se edistää samalla vatsan terveyttä.
Viitteet:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/15640462/
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2622429/
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S095528630400261X
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/17291990/
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/17374948/
https://academic.oup.com/geronj/article/38/1/36/570019?login=true
Det ser ut til at du er i Norge. Besøk vår norske nettside her www.supersynbiotics.no