Nykyään useimmat meistä tietävät, kuinka tärkeää on huolehtia vatsastamme. Ja toisin kuin monet muut terveystrendit, ruokavalio ja elämäntapa, joka keskittyy mahalaukun ja suoliston flooraan, ja se on täällä jäädäkseen. Vatsan terveys vaikuttaa niin moniin hyvinvoinnin osa-alueisiin, että sitä on mahdotonta sivuuttaa. Immuunijärjestelmämme vahvistuu, ruoansulatus tehostuu ja vapautuu enemmän hormoneja, jotka tekevät meistä onnellisia. Mitä enemmän opimme suolen hyvänlaatuisista bakteereista, sitä suurempi mahdollisuus meillä on tehdä vielä parempia ja terveellisempiä valintoja. Tässä artikkelissa jaamme 10 jännittävää asiaa, joita et tiennyt vatsasi bakteereista.
Vaikka suolistofloora koostuu pääasiassa bakteereista, se sisältää myös muita organismeja, kuten arkkieliöitä, sieniä ja loisia. Suolistofloorasi sisältää myös bakteriofageja – pieniä viruksia, jotka tartuttavat tiettyjä bakteereja. Koska bakteriofagit tartuttavat vain tiettyjä bakteereja, tutkijat toivovat voivansa käyttää niitä kohdennettuina antibiootteina tulevaisuudessa.
Suolistofloorassasi on geenejä 150 kertaa enemmän kuin kehossasi on ihmisgeenejä. Tutkimukset osoittavat, että ihmisen DNA on 99,9-prosenttisesti sama kahdella eri yksilöllä, ja on monia viitteitä siitä, että siitä pienestä erosta, joka meidän ihmisten välillä vallitsee ovat suurimmaksi osaksi vastuussa suolistoflooran geenit. Suolistofloora voi siten vaikuttaa genetiikkaan ja biologisiin toimintoihisi – siihen, mikä tekee sinusta ainutlaatuisen. Mutta vaikka suolistofloorassasi oleva DNA eroaa muissa ihmisissä olevasta DNA:sta, se on hyvin samanlainen kuin äidilläsi ja sisarellasi.
Suuri ekosysteemi, jossa on monia erilaisia kasvi- ja eläinlajeja, tuo usein mieleen Amazonin sademetsät. Tosiasia on, että Amazon kalpenee verrattuna suolistoflooraan, jonka biologinen monimuotoisuus on huomattavasti suurempi.
Jotkut bakteerit, kuten kolibakteeri, on helppo nopeasti arvioida pahanlaatuisiksi. Mutta me todella tarvitsemme myös näitä bakteereja, koska kolibakteerilla on muun muassa positiivinen vaikutus ruoansulatukseen. Tärkeintä vatsamme terveydelle on, että suolistofloorassa on hyvä tasapaino bakteereja ja muita mikro-organismeja.
Tutkijat eivät kuitenkaan halua kutsua suolistoflooraa elimeksi, koska se sisältää bakteerilajeja, jotka eivät ole peräisin ihmisestä. Suolistoflooraa voidaan silti verrata elimeen, ja myös erittäin tärkeään sellaiseen, koska se vaikuttaa sekä hermostoon että immuunijärjestelmään ja hormonitoimintaan.
Suolistoflooraa ei ole periaatteessa olemassa syntymähetkellä vaan se kehittyy sitten ensimmäisen 4-7 elinvuoden aikana. Kehitykseen vaikuttaa muun muassa se, miten synnyit, missä asut ja mitä ruokaa syöt. Nämä ja monet muut tekijät luovat pohjan suolistoflooralle ja vaikuttavat siihen millainen se on juuri nyt.
Suolistofloora vaikuttaa mielialaan, onnellisuuteen, motivaatioon ja se voi myös vaikuttaa hermotoimintoihin myöhemmin elämässä. Jopa 90 % serotoniinista, joka on onnellisuushormoni, tuottavat suolistossa olevat bakteerit. Suolistoflooran voidaan siis sanoa toimivan kehon toisina aivoina, josta mahassa olevat bakteerit kommunikoivat jatkuvasti aivojen kanssa ja vaikuttavat käyttäytymiseesi. Toisin sanoen, voit vaikuttaa suuresti henkiseen hyvinvointiisi ruokavaliolla.
Antibiootit voivat nopeasti muuttaa suoliston bakteerikoostumusta ja siten häiritä suolistoflooran tasapainoa. Tällä voi olla seurauksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, koska hyvillä bakteereilla on ratkaiseva rooli sekä ruoansulatuksessa että immuunijärjestelmässä. Vatsa on kuitenkin yllättävän vastustuskykyinen, joten vaikka antibiootit vahingoittavat suolistoflooraa, hyvä ruokavalio voi edistää hyviä bakteereja ja auttaa kehoa palauttamaan suolistoflooran tasapainon.
Antibioottien lisääntynyt käyttö, suuren osan päivästä viettäminen sisätiloissa ja siirtyminen maaseudulta kaupunkeihin ovat tuoneet mukanaan, että me länsimaissa menetämme suoliston mikro-organismien monimuotoisuuden. Kehitys on huolestuttavaa, koska olemme vasta oppimassa, kuinka nämä mikro-organismit toimivat ja kuinka tärkeitä ne ovat. Suurin riski on, että menetämme mikrobilajeja, joiden emme vielä tienneet olevan ratkaisevan tärkeitä terveydelle.
Sillä, mitä syöt, on suuri vaikutus suolistoflooraan. Vatsa voi hyvin monipuolisella ruokavaliolla, joka on suurelta osin kasvipohjaista – se edistää monien hyvien bakteerien monimuotoisuutta. Bakteerien monimuotoisuus vähenee vuosien varrella, ja siihen vaikuttavat kielteisesti myös erilaiset elämäntapatekijät, kuten stressi. Siksi on tärkeää välttää jalostettuja elintarvikkeita, jotka sisältävät emulgointiaineita ja muita lisäaineita – ne voivat vahingoittaa suolistoa ja johtaa tulehdukseen. Tulehdusta ehkäisevää ja kuitupitoinen ruokavalio auttaa ylläpitämään tasapainoa ja vahvistamaan suolen hyvänlaatuisia bakteereja. Voi olla myös hyödyllistä lisätä synbioottinen ravintolisä, joka auttaa vahvistamaan suolistoflooraa.
Det ser ut til at du er i Norge. Besøk vår norske nettside her www.supersynbiotics.no