Gut-brain axis tai suomeksi suoli-aivoakseli, on nimitys suoliston ja aivojen väliselle yhteydelle. Tämä yhteys on saanut yhä enemmän huomiota tutkijoiden joukossa viime vuosina ja monet uskovat sillä olevan suuri merkitys siihen, miten hoidamme IBS:n, ahdistuksen ja masennuksen kaltaisia terveysongelmia. Mutta miltä suoliston ja aivojen välinen viestintä näyttää? Tässä artikkelissa kuvaamme neljä tärkeintä suoliston ja aivojen välistä viestintäpolkua.
Suuri osa suoliston ja aivojen välisestä viestinnästä tapahtuu hermoston kautta. Hermosto koostuu muun muassa hermosolua eli neronia – tietynlaisista soluista, joita on sekä aivoissa että keskushermostossa. Ne antavat keholle ohjeita siitä, miten sen tulee toimia eri tilanteissa. Aivoissa on noin 100 miljardia neuronia, suolistossa niitä taas on 500 miljoonaa, mikä on yksi niistä syistä, miksi suolistoa joskus kutsutaan toisiksi aivoiksi.
Suolisto ja aivot kytkeytyvät yhteen myös erityisten hermojen kautta, joista suurin ja merkityksellisin on vagushermo. Vagushermo kulkee aivojen juuresta suolistoon ja sieltä lähtee signaaleja molempiin suuntiin, jotka vaikuttavat suoliston ja vastaavasti aivojen toimintaan. Tutkimuksissa on osoitettu esimerkiksi, että IBS:ää ja Crohnin tautia sairastavilla vagushermon toiminta on heikentynyt. Myös stressi estää vagushermon kautta kulkevien signaalien kunnollisen perille pääsyn, mikä voi puolestaan johtaa vatsaongelmiin.
Suolistossamme muodostuu erilaisia kemikaaleja, jotka ovat jäämiä bakteerien polttamista kuiduista. Nämä kemikaalit voivat puolestaan vaikuttaa aivoihin ja sen toimintaan. Yhtä näiden kemikaalien ryhmää kutsutaan lyhytketjuisiksi rasvahapoiksi tai SCFA (short chain fatty acids), – esimerkiksi maitohappo kuuluu niihin. Nämä lyhytketjuiset rasvahapot ovat erittäin hyödyllisiä ja edistävät muun muassa vagushermon stimulointia. Sen lisäksi rasvahapot voivat myös vaikuttaa ruokahalua heikentävästi, edistää tiettyjen vitamiinien tuotantoa ja parantaa suoliston seinämän kuntoa.
Aivot ja suolisto ovat yhteydessä myös niin kutsuttujen välittäjäaineiden välityksellä. Välittäjäaineet, joita kutsutaan myös neurovälittäjiksi, ovat molekyylejä, jotka kuljettavat hermojen signaaleja eteenpäin kehossa. Nämä molekyylit ja aineet muodostuvat aivoissa, mutta myös suurelta osin suolistossa. Suolistobakteerit tuottavat esimerkiksi suuren osan elimistön serotoniinista, joka on välittäjäaine ja hormoni, joka säätelee muun muassa unta, valvetilaa ja ruokahalua, ja myös GABA:a, joka on tärkeä muun muassa muistille. Kun suolisto tuottaa näitä välittäjäaineita, ne pystyvät sen jälkeen vaikuttamaan siihen, mitkä signaalit lähetetään aivoihin vagushermon kautta.
HPA-akseli, jota kutsutaan myös stressiakseliksi, on hormonijärjestelmä, jonka alku on muun muassa aivoissa ja lisämunuaisissa. Tässä tuotetaan hormoneja, kuten kortisolia ja adrenaliinia, jotka aktivoituvat stressin yhteydessä. HPA-akseli ohjaa toisin sanoen reaktioitamme stressaavissa tilanteissa – sekä äärimmäisissä sekä arkisimmissa tilanteissa. Liian suuri ja pitkäkestoinen stressi voi vaikuttaa kehoon negatiivisesti ja erityisesti suolistoon, koska stressihormonit silloin muun muassa heikentävät suoliston seinämää ja edistävät elimistön tulehdustilaa.
Tämä tutkimusalue on vielä aluillaan ja tarvitaan lisää tutkimuksia, jotta voidaan selvittää tarkasti, millaisia yhteydet ovat. Tästä kannattaa kuitenkin muistaa, että henkisellä tekijällä on suuri merkitys vatsan terveydelle. Stressillä ja huolilla vaikuttaa olevan paljon kielteisiä vaikutuksia suoliston terveyteen ja mikäli lisänä on fyysinen vamma, voi stressi todennäköisesti pahentaa sitä. Pitkän tähtäimen terveyteen eivät siis vaikuta ainoastaan hyvä ruokavalio ja harjoittelu – henkinen hyvinvointi on vähintään yhtä tärkeä!
Det ser ut til at du er i Norge. Besøk vår norske nettside her www.supersynbiotics.no