
Moni on allerginen siitepölylle ja joutuu kohtaamaan kevään allergisilla reaktioilla, rasittavien aivastusten, valuvan tai tukkoisen nenän, punaisten ja vuotavien silmien, nokkosihottuman, turvotusten, vatsakipujen, pahoinvoinnin ja ripulin muodossa.
Valitettavasti niin ”arkipäiväiset” kuin vaikeat ja hengenvaaralliset allergiset reaktiotkin lisääntyvät hälyttävällä nopeudella. On kuitenkin tutkimuksia, jotka osoittavat, että suolistofloora voi vaikuttaa allergian kehittymisen riskiin.
Siitepöly on allergisia reaktioita edesauttava tekijä. Ruoka on toinen. 90 prosenttia kaikista ruokaan liittyvistä allergisista reaktioista johtuu maidosta, kananmunista, pähkinöistä, vehnästä, soijasta, kalasta ja äyriäisistä. Allerginen reaktio syntyy, kun yksi tai useampia kehon kudoksista ja soluista altistuu aineille, jotka eivät normaalisti kuulu elimistöön, esimerkkeinä siitepöly ja gluteeni. Kun elimistö altistuu niille, käynnistyy puolustusreaktio jota elimistömme hoitaa eri tavoin, ja joka saa aikaan erilaisia vaikutuksia, riippuen siitä kuinka valmistautuneita tai herkkiä olemme.
Eläintutkimukset osoittavat, että normaalit puolustusmekanismit joutuvat merkittävässä laajuudessa pois pelistä heillä, jotka eivät pidä huolta suolistofloorastaan, joita hoidetaan antibiooteilla tai jotka altistuvat muille kemikaaleille. Esimerkiksi hiirten, jotka vastasyntyneinä altistettiin antibiooteille, on osoitettu kehittävän myöhemmin elämässä maapähkinäallergian.
Probiootteja on kokeiltu koe-eläimillä suojaamaan allergioilta. Laktobasilleja saaneilla hiirillä on muun muassa todettu vahvasti astman kehittymistä estävä vaikutus. Myös ihmisillä tehdään kokeita. Jo 15 vuotta sitten suomalaiset tutkijat hoitivat raskaana olevia naisia perheistä, joissa oli voimakkaita allergiakuormituksia, probiooteilla raskauden viimeisten kuukausien aikana. Vastasyntyneitä hoidettiin vielä kuuden kuukauden ajan, mikä osoitti puolittumisen allergioiden esiintymisessä.
Hyvin toimiva suolistofloora on siis edellytys suojalle lukuisia eri allergioita vastaan. Ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta kehittää hyvää suolistoflooraa ja hyvää immuunipuolustusta, ovat helppo saalis allergioille ja kroonisille sairauksille. Luodaksemme hyvän bakteeriflooran, jossa on monia hyviä, sairauksilta suojaavia bakteereja, meidän on syötävä kasvikuituja. Moni meistä syö nykyään kuitenkin teollisesti valmistettua länsimaista ruokaa, josta puuttuu suolistobakteerien rakastamat kuidut.
Jos haluat välttyä allergioilta tulevaisuudessa, voi olla hyvä ajatus syödä kuitupitoista ravintoa tai lisätä hyviä bakteereja muulla tavalla. Tutkimukset osoittavat, että allergisten lasten elimistössä lyhytketjuisten rasvahappojen propionihappojen, etikkahappojen ja voihappojen tasot ovat alhaisemmat verrattuna lapsiin, joilla ei ole allergioita. Tärkeitä terveellisiä kuituja lisäämällä näiden tärkeiden lyhyiden rasvahappojen taso suolistossa näyttää nousevan.
Lähteet
Cao S et al The role of commensal bacteria in the regulation of sensitization to food allergens. FEBS Lett. 2014;588:4258-4266
Stefka AT et al Commensal bacteria protect against food allergen sensitization. Proc Natl Acad Sci USA. 2014;111:13145-13150
Yu J et al Allergy Asthma Immunol Res. 2010,2,199-205
Kalliomäki M et al Lancet 2003;361(9372):1869-1871
Strachan (Strachan DP (1989) Hay fever, hygiene, and household size. BMJ 299(6710):1259–1260)
Erika Isolaurin & Seppo Salmisen työ
Böttcher MF et al Clin Exp Allergy 2000;30,1591
Det ser ut til at du er i Norge. Besøk vår norske nettside her www.supersynbiotics.no