Mitä arkiliikunta tarkoittaa?  

Terveyteen vaikuttaa se, kuinka paljon liikumme, ja pitkäaikaisella paikallaan istumisella on paljon kielteisiä vaikutuksia. Vaikka treenaisimme kuntosalilla tai pelaisimme hikisiä padel-otteluita muutaman kerran viikossa, tarvitsemme päivittäistä liikuntaa, jotta sekä keho että aivot tuntevat olonsa hyväksi. Arkiliikunta tarkoittaa juuri sitä – liikuntaa, joka on luonnollinen osa elämää. Arkiliikunta voi olla mitä tahansa töihin pyöräilystä tai kävelemisestä, portaiden valitsemisesta hissin sijaan, kävelystä lounaalla ja seisoen työskentelystä puutarhanhoitoon ja kotitöihin saakka.  

Suositus on, että meidän on liikuttava päivittäin vähintään 30 minuuttia tavalla, joka tekee meistä kevyesti hengästyneitä. Kuinka kauan ja millä tavalla liikumme, voidaan tietenkin mukauttaa iän ja yksilöllisten olosuhteiden mukaan. Jos esimerkiksi haluat jakaa päivittäisen 30 minuuttisen lyhyempiin jaksoihin, se onnistuu yhtä hyvin, mutta vähintään 10 minuuttia kerrallaan on parempi. Kaiken kaikkiaan mitä enemmän liikettä onnistumme sisällyttämään arkeemme, sitä paremmin voimme ja paikallaan istumisen kielteiset vaikutukset vähenevät.

Arkiliikunnalla on monia positiivisia terveysvaikutuksia 

Meitä ei ole luotu istuvaan elämäntapaan, jota monet meistä nykyään elävät – päinvastoin, meidät on luotu liikkumaan. Kun liikumme, kehossa tapahtuu paljon positiivisia asioita, jotka tekevät meistä sekä valppaampia että vahvempia. Säännöllinen liikunta voi jopa vähentää useiden sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen, tiettyjen syöpämuotojen, murtuneiden luiden ja mielenterveyssairauksien, kuten dementian ja masennuksen, riskiä. 

Vahvemmat lihakset suojaavat sekä niveliä että luustoa. Samalla liikkuvuutemme ja tasapainomme paranevat, mikä puolestaan vähentää kaatumisvammojen ja luiden murtumisen riskiä. Kun liikumme säännöllisesti, myös veren rasva-arvomme, verenpaineemme ja verensokeriarvomme paranevat. 

Toinen jokapäiväisen liikunnan positiivinen terveysvaikutus on, että verenkierto paranee, mikä antaa soluille mahdollisuuden imeä enemmän happea. Siten keho pystyy helpommin huolehtimaan haitallisista asioista, kuten kohonneista stressihormonien adrenaliini- ja kortisolitasoista. Säännöllisen liikunnan ansiosta meistä tulee vastustuskykyisempiä stressille ja nukumme paremmin.  

Se vaikuttaa positiivisesti jopa aivoihimme. Kun liikumme, vapautuu välittäjäaineita, dopamiinia ja serotoniinia, mikä saa meidät tuntemaan olomme välittömästi iloisemmiksi. Myös endorfiineja, joita kutsutaan usein kehon omaksi morfiiniksi, vapautuu liikkuessamme, ja tunnemme itsemme sekä tyytyväisemmiksi että valppaammiksi. Muistamme paremmin, opimme uusia asioita ja ratkaisemme ongelmia helpommin sekä keskitymme paremmin. Samaan aikaan liikunta saa lihassolut tuottamaan proteiineja, jotka sitten leviävät veren mukana. Nämä proteiinit ovat kipua lievittäviä, virkistäviä ja torjuvat sekä stressiä että masennusta. Kun harjoittelemme säännöllisesti, myös aivojen suorituskyky paranee, mikä tarkoittaa, että hallitsemme impulsseja paremmin ja koemme vähemmän ahdistusta.  

Arkiliikunta on tärkeää suolistoflooralle 

Tutkimukset osoittavat, että liikunnalla on positiivinen vaikutus suolistoflooraan ja siellä oleviin hyviin bakteereihin. Säännöllisen liikunnan aloittaneilla paljon paikallaan istuvilla ihmisillä tehdyt tutkimukset osoittivat, että suolistobakteerien määrä, joka lisää tärkeiden, lyhytketjuisten rasvahappojen tuotantoa, jotka suojaavat meitä muun muassa ruoansulatuskanavan sairauksilta ja paksusuolen syövältä, lisääntyi kaikilla.  

Tutkimukset osoittavat myös, että säännöllisesti liikkuvilla ihmisillä on erilainen suolistofloora kuin ihmisillä, joilla on paikallaan istuvampi elämäntapa. Kun suolistofloora on tasapainoinen ja hyvinvoiva, se tulee vastustuskykyisemmäksi stressihormoneille, kuten adrenaliinille ja kortisolille.  

Kova harjoittelu ei kuitenkaan ole vain positiivista, vaan sillä voi olla myös heikentävä vaikutus kehoon, koska immuunijärjestelmämme heikkenee tilapäisesti, jolloin tulemme alttiimmaksi infektioille. Jokapäiväinen liikunta on lempeämpi tapa liikkua, koska se ei heikennä kehoa samalla tavalla. Samalla suolistofloora, jossa asuu jopa 70 % immuunijärjestelmästämme, vahvistuu, kun liikumme. Tällä tavalla meistä tulee myös vähemmän herkkiä infektioille, joita voi esiintyä, kun treenaamme.