Tiesitkö, että suolistoflooramme muodostavien mikro-organismien yhdistelmää voidaan verrata sormenjälkeen? Elimistössäsi oleva suolistobakteerien joukko on ainutlaatuinen ja se on seurausta perimästäsi, kasvatuksestasi ja elämäntavastasi. Suolistofloora ei kuitenkaan ole vakio, vaan siihen vaikuttaa se, miten elämme ja missä elämänvaiheessa olemme – siksi meidän on myös huolehdittava siitä eri tavoin.
Syntyessään vauva perii osan äitinsä bakteereista, jotka sitten luovat perustan vauvan omalle bakteeriflooralle. Sen jälkeen vauvan suolistofloora rakentuu äidinmaidon, äidin ja muiden läheisten perheenjäsenten ihokontaktin kautta, sekä ympäristöstä, jossa vauva elää. Tämän rinnalla kehittyy myös immuunijärjestelmä ja ruoansulatuskanava, jotka molemmat liittyvät läheisesti suolistoflooraan.
Suolistoflooran rakentaminen saa todellista vauhtia, kun vauva alkaa syödä muita ruokia kuin äidinmaitoa. Tämä tapahtuu usein samaan aikaan, kun kontaktit uusien ihmisten ja ympäristöjen kanssa lisääntyvät, mikä on tärkeää sekä suolistoflooran kehittymisen että sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta. Kun kontaktit uusien ihmisten, ennen kaikkea muiden lasten, kanssa lisääntyvät, lapsen immuunijärjestelmä altistuu myös uusille bakteereille ja infektioille, mikä on välttämätöntä, jotta lapsi pystyy rakentamaan vahvan immuunijärjestelmän.
Noin 3-4 vuoden iässä suolistoflooran koostumus alkaa vakiintua – mutta altistuminen uusille bakteereille on edelleen tärkeää. Suolistoflooran jatkuvaa kehitystä voi tukea se, että lapsi on paljon ulkona ja hänellä on mahdollisimman monipuolinen ruokavalio. Uusien ihmisten, ympäristöjen ja eläinten tapaaminen voi myös olla hyödyllistä suolistoflooran monimuotoisuudelle. Esimerkiksi on osoitettu, että lemmikkieläinten kanssa kasvaneiden lasten suolistofloorassa on suurempi bakteerien monimuotoisuus.
Teini-ikäisillä ja nuorilla aikuisilla on yleensä epäsäännöllinen elämäntapa, jossa terveys ei aina ole prioriteettilistan kärjessä. Mutta jos onnistut luomaan hyvät tavat tässä elämänvaiheessa, se helpottaa vakaan suolistoflooran ylläpitämistä myöhemmin elämässä. Monipuolinen ruokavalio, joka koostuu suurelta osin kasvikuiduista, lisää energiaa hyville suolistobakteereille ja saa ne menestymään suolistossa. Hyvien rutiinien saaminen säännölliseen liikuntaan, riittävään uneen ja terveelliseen stressin hallintaan jo tässä vaiheessa myötävaikuttavat myös terveempään suolistoflooraan ja parempaan yleiseen terveyteen.
Aikuisena painopiste on hyvien tapojen ylläpitämisessä. Samanaikaisesti on myös varauduttava siihen, että suolistofloora voi vaihdella ja voi olla hyvä, että on strategia epätasapainon torjuntaan. Esimerkiksi antibioottihoidot, altistuminen uusille bakteereille ulkomaille matkustettaessa ja pidemmät stressijaksot tai vähäkuituinen ruokavalio voivat johtaa suolistoflooran epätasapainoon. Tämä puolestaan voi aiheuttaa sekä vatsaongelmia että matala-asteisia tulehduksia, mitkä puolestaan voivat johtaa useisiin terveysongelmiin myöhemmin elämässä. Epätasapainon sattuessa on tärkeää palata terveelliseen ruokavalioon ja elämäntapaan, mutta on myös mahdollista saada matkan varrella hieman ylimääräistä apua esimerkiksi synbioottisen ravintolisästä, joka sisältää hyviä bakteereja ja kuituja.
Noin 60-vuotiaana suolistoflooran monimuotoisuus alkaa vähitellen vähentyä. Myös hyödyllisten lyhytketjuisten rasvahappojen, joita syntyy, kun suolistobakteerit polttavat kuitua, määrä vähenee. Tämä tarkoittaa sitä, että suolistoflooran epätasapainoriski kasvaa ikääntyessä, koska hyvien bakteerien määrää vähenee. Tämän vaikutuksen kompensoimiseksi on tärkeää liikkua säännöllisesti, saada riittävästi unta ja palautua, sekä monipuolinen ruokavalio, jossa on runsaasti luonnonkuituja.
Synbioottista ravintolisää – kuten esimerkiksi Super Synbiotics – voidaan käyttää koko elämän ajan, koska se tarjoaa erityisen ravintolisän hyvistä bakteereista ja kuiduista suolistoflooralle. Lapsena puoli annosta päivässä voi riittää, kun taas vanhempien lasten ja aikuisten tulisi ottaa koko päiväannos. Kun keho altistuu erityiselle stressille, voi olla hyödyllistä ottaa vahvempi annos – esimerkiksi antibioottihoidon, korkean stressitason tai vastaavan yhteydessä.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4315782/
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29245010
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28049008
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27808595
Det ser ut til at du er i Norge. Besøk vår norske nettside her www.supersynbiotics.no