Suolessa on sykkivä universumi, jossa  bakteerit ja mikrobit ovat vuorovaikutuksessa, kilpailevat ja vapauttavat erilaisia ​​aineita, jotka ovat mukana painonhallinnassa, tulehduksessa, immuunijärjestelmässä ja monissa muissa kehon terveysnäkökohdissa. Uudet tutkimukset osoittavat, että liikunta vaikuttaa myös suolistomikrobien koostumukseen ja aktiivisuuteen ruokavalion lisäksi. Ehkä nämä uudet tutkimustulokset voivat antaa ylimääräisen potkun harjoittelumotivaatioon?

Hyödyllisten rasvahappojen tuotannon lisääntyminen

Liikunnan sanotaan pystyvän edistämään lyhytketjuisia rasvahappoja muodostavien suolistobakteerien lisääntynyttä tuotantoa, mikä puolestaan ​​voi suojata ruoansulatuselimistön sairauksilta ja paksusuolen syövältä. Eräs tutkimusraportti kuvaa, kuinka yli 30 vähän liikkuvaa henkilöä sai aloittaa liikunnan kuuden viikon ajaksi. Kaikilla lisääntyivät merkittävästi suolistobakteerit, jotka lisäävät tärkeiden rasvahappojen, kuten voihapon, tuotantoa. Sen jälkeen osallistujien oli palattava vähän liikkumattomampaan elämäntapaansa, jolloin lyhytketjuisten rasvahappojen määrä väheni jälleen.

Suolistofloora on erilainen liikkuvilla ja vähän liikkuvilla

Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että urheilevien suolistofloora on yleensä erilainen kuin niillä, jotka liikkuvat vähän. Tutkimuksilla on kuitenkin vaikea selvittää, onko liikunta sinänsä vaikuttanut suolistobakteerien koostumukseen vai onko olemassa muita tekijöitä, kuten että urheilevilla ihmisillä on usein terveellisempiä ruokailutottumuksia.

Liikunta stressinhallintana

Kun tunnemme olevamme stressaantuneita, keho kytkee päälle adrenaliiniin ja muut stressihormonit. Se on positiivinen selviytymisvaisto, mutta kun keho on jatkuvasti stressaantunut siitä tulee negatiivinen stressi. Terveysongelmia syntyy, kun stressikuormitus muuttuu pysyväksi ja rasitus on niin suuri, että keholla ei ole mahdollisuutta palautua. Stressillä uskotaan olevan vaikutusta myös suolistobakteereihin.

Tutkimukset osoittavat, että stressille altistuneilla hiirillä oli vähemmän hyviä bakteereja ja enemmän huonompia tulehdusta aiheuttavia bakteereja. Ihmisillä tehdyt tutkimukset ovat myös osoittaneet samoja tuloksia. Joten kun otetaan huomioon, että liikunta voi saada meidät rentoutumaan ja vapauttamaan stressaavaa ahdistusta, liikunnan on tarkoitus olla hyvä myös niille suoliston eläimille.

Tärkeä kokonaisuus

Kehon lataaminen hyvällä unen, ruokavalion ja liikunnan yhdistelmällä antaa hyviä tuloksia. Tietysti meillä voi olevan myös jaksoja, jolloin yhtä tai toista tarvetta ei ole täysin tyydytetty, mutta pitkät ajat ilman, että keho saa tarvitsemaansa, kuluttaa sitä pitkällä aikavälillä. Meillä kaikilla on myös erilaiset kyvyt, olosuhteet ja painolastit, jotka vaikuttavat siihen, miten kohtaamme erilaiset rasitukset ja miten selviydymme niistä. Kun yhden ihmisen syke ja stressi nousevat autoruuhkissa, toinen taas nauttii, ja kun toinen rentoutuu golfkentällä, toinen kokee stressiä ja suorituskykyvaatimuksia. Antamalla itsellesi parhaat olosuhteet terveyden todennäköisyydet kasvavat luonnollisesti. Ja suolistofloora ja liikunta – liikuntamuoto, josta pidät, näyttää kykenevän tekemään hyvää sekä ruumiille että sielulle, myös tärkeille suolistobakteereille.

Viitteet:

Karl J.P. et al. Changes in intestinal microbiota composition and metabolism coincide with increased intestinal permeability in young adults under prolonged physiological stress. American Journal of Physiology. Gastrointestinal Liver Physiology, Vol 312, Issue 6, 559-571 (2017)

Mailing L. J. et al. Exercise and the gut microbiome. A review of the evidence, potential mechanisms, and implications for human health. Exercise and Sport Sciences Reviews, Vol 47, Issue 2, 75-85 (2019)