Stressi on aikamme kansantauti. Suurimpia syitä siihen, miksi tunnemme itsemme nykyisin niin stressaantuneiksi, ovat kilometrien pituiset tehtävälistat, sosiaaliset vaatimukset ja odotukset, joita emme koe täyttävämme, sekä arvaamattomat tapahtumat, joihin emme voi vaikuttaa. Mutta stressi on myös luonnollinen reaktio, joka on vaikuttanut selviytymiseemme tuhansien vuosien ajan. Stressin ansiosta olemme pystyneet nopeasti mobilisoimaan energiaa, jotta voimme taistella tai paeta uhkaavassa tilanteessa. Stressi on meille haitallista vasta, kun se on pitkäaikaista. Tässä artikkelissa kartoitamme kehon stressireaktiot ja mitkä varoitusmerkit ovat tärkeitä ottaa huomioon sekä miten stressi vaikuttaa ruoansulatuskanavan terveyteen. Saat myös vinkkejä siitä, mitä voit tehdä epäterveen stressin vähentämiseksi.   

Stressi on selviytymisvaisto 

Nykyään tuskin kukaan yhdistää sanaa stressi mihinkään positiiviseen. Mutta tosiasia on, että kehon stressireaktioiden ansiosta olemme selviytyneet tuhansia vuosia. Stressi saa meidät mobilisoimaan energiaa niin, että keholla on enemmän polttoainetta fyysisesti vaativiin ja uhkaaviin tilanteisiin. Sitä kutsutaan yleensä pakene tai taistele -reaktioksi ja se on aivojen ja kehon tapa asettua taistelemaan tai pakenemaan vaaran uhatessa. Nykyään kehomme reagoi samalla tavalla, vaikka kokemamme stressi vaatii harvoin fyysistä voimaa.  

Milloin stressi on epätervettä? 

Kun emme voi paeta tai taistella, keho voi reagoida “leikkimällä kuollutta”. Tämä tapahtuu, kun vaara on liian suuri siihen, että pakeneminen tai taisteleminen auttaisi. Silloin sen sijaan aktivoituu parasympaattinen hermosto, mikä vähentää energiaa. Väsymme, koemme huimausta, lihasheikkoutta, matalaa sykettä ja verenpainetta, pyörtymisen tunnetta ja vatsaoireita. Monet kokevat myös haluavansa välttää sosiaalisia kontakteja, ja tuntevat itsensä lamaantuneiksi, ahdistuneiksi ja masentuneiksi.  

Kun altistumme epäterveelle stressille, niin keho sanoo ei. On tärkeää, että kuuntelemme signaaleja, otamme ne vakavasti ja teemme niille jotain, jotta emme ota sairastumisriskiä. Jos altistumme stressille hyvin pitkään, voimme kärsiä väsymysoireyhtymästä. Silloin koemme oireita, kuten aivojen väsymystä, kognitiivisia häiriöitä ja stressiherkkyyttä. On myös yleistä kokea fyysistä väsymystä, joka ei lähde lepäämällä. Mutta ennen kuin tilanne menee niin pitkälle, on joitain tärkeitä varoitusmerkkejä, joihin tulee kiinnittää huomiota: 

• Univaikeudet 
• Muisti- ja keskittymisongelmat 
• Kivut kehossa 
• Halu vetäytyä sosiaalisista tilanteista 
• Vaikeuksia vaatimusten ja aikataulujen kanssa 
• Heikentynyt immuunijärjestelmä ja lisääntynyt altistuminen infektioille 
• Ahdistus ja masennuksen tunne, lisääntynyt ärsytys ja tunnepurkaukset 
• Huimaus ja aistiherkkyys esimerkiksi äänelle ja valolle 
• Lepo ja palautuminen kestävät tavallista kauemmin 

Ruoansulatuskanavan ongelmat ovat yleisiä stressin yhteydessä 

Stressi on merkittävä syy siihen, miksi vatsaongelmat ovat yleistyneet ja vaikuttavat paitsi aivoihin myös suolistoflooraan. Ruoansulatuskanavaa ympäröi kehittynyt hermosto, jota yleisesti kutsutaan vatsa-aivoiksi tai enteeriseksi hermostoksi. Tämä hermosto ohjaa suolistomme toimintaa välittäjäaineiden avulla, jotka ovat suurelta osin samanlaisia kuin aivoissa, ja siksi sitä kutsutaan usein ”toisiksi aivoiksi”. 

Aivot ja vatsa ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa niin kutsutun suolisto-aivoakselin kautta, ja tutkimukset ovat osoittaneet, että suolistofloora muuttuu, kun olemme stressaantuneita. Stressihormonit adrenaliini, noradrenaliini ja kortisoli vähentävät bakteerien monimuotoisuutta, kun taas suoliston hyvänlaatuiset bakteerit vähenevät ja korvataan sen sijaan pahanlaatuisilla bakteereilla. Tämä voi aiheuttaa meille ruoansulatusongelmia ja vatsaongelmia, kuten ripulia ja ummetusta.  

Vinkki: Näin vähennät stressiä 

Stressaavien elämänjaksojen aikana on erityisen tärkeää huolehtia itsestäsi ja terveydestäsi. Alla on joitain konkreettisia vinkkejä siihen, mitä voit tehdä kehon stressitasojen laskemiseksi: 

• Anna itsellesi tilaa levätä ja palautua 
• Liiku niin, että nostat sykettäsi vähintään 30 minuutin ajan joka päivä 
• Vietä aikaa luonnossa 
• Yritä nukkua hyvin 7–8 tuntia yössä, mene nukkumaan hyvissä ajoin ja rentoudu hetki ennen nukkumaanmenoa 
• Noudata ravitsevaa ja tulehdusta ehkäisevää ruokavaliota  
• Vietä aikaa ja naura perheen ja ystävien kanssa  
• Varaa aikaa hiljaisille tauoille päivän aikana, mieluiten joogan tai meditaation muodossa 
• Sano ”ei” ja pyydä apua, kun sitä tarvitset, yritä saada kohtuullistaa työmäärääsi ja alenna itsellesi asettamia vaatimuksia 
• Varmista, että saat kaikki vitamiinit ja kivennäisaineet, joita aivosi tarvitsevat toimiakseen ja tunteaksesi olonsa hyväksi, kuten B9-vitamiini, B6-vitamiini, B12-vitamiini, sinkki, jodi, magnesium ja omega-3.