Maitotuotteet ovat melkoinen vedenjakaja terveyspiireissä – toiset pitävät maitoa, juustoa, rahkaa ja vastaavia tuotteita hyvinä proteiinin, vitamiinien ja mineraalien lähteinä, kun taas toisten mielestä maitotuotteiden inflammatoristen ominaisuuksien vaikutus on suurempi kuin niiden hyödyt. Tässä artikkelissa käsittelemme joitakin syitä siihen, miksi maitotuotteiden hyödyllisyys kyseenalaistetaan. Lopuksi annamme muutaman selkeän vinkin.
Laktoosi-intoleranteilla tai laktoosille herkillä on alhaiset laktaasientsyymin tasot. Laktaasientsyymi on aine, joka hajottaa maitosokerin, jota kutsumme laktoosiksi. Kaikilla lapsilla on kyky tuottaa laktaasientsyymiä, koska laktoosia on myös ihmisen rintamaidossa. Kun lapsi kasvaa, tämän entsyymin tuotanto kuitenkin loppuu, minkä vuoksi laktoosi-intoleranssi aikuisiällä on hyvin yleinen lähes kaikkialla maailmassa. Pohjoisemmissa maissa, kuten Ruotsissa ja Suomessa, on maitotuotteiden kulutus ollut ajoittain ratkaiseva ihmisten hengissä selviämiselle, minkä vuoksi geenit ovat mukautuneet siten, että entsyymin tuotanto voi jatkua myös aikuisena. Henkilöiden, joilla on todettu laktoosi-intoleranssi osuus on siksi Pohjoismaissa jonkin verran alhaisempi kuin muualla maailmassa.
Laktoosi koostuu sokereista glukoosi ja galaktoosi. Glukoosia on maitotuotteiden ohella myös marjoissa, hedelmissä, osassa vihanneksia ja hunajassa. Glukoosi ei sinällään ole vahingollinen, mutta jos sitä käytetään liian suurina määrinä, se voi johtaa kohonneisiin insuliinitasoihin, suolistoflooran häiriöihin ja ajan myötä rasvanmuodostukseen muun muassa maksassa. Galaktoosin vaikutuksia on tutkittu ennen kaikkea eläinkokeissa, joissa ne on yhdistetty krooniseen tulehdukseen, heikentyneeseen immuunipuolustukseen, oksidatiiviseen stressiin ja varhaiseen ikääntymiseen. Toistaiseksi on kuitenkin tehty aivan liian vähän tutkimuksia ihmisillä, jotta galaktoosin vaikutuksista ihmiskehoon voitaisiin lausua mitään.
Maitotuotteet sisältävät suurimmaksi osaksi tyydyttynyttä rasvaa, jonka saantia meidän pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaisesti tulee rajoittaa. Nämä rasvat kuuluvat myös pitkäketjuisiin rasvoihin, jotka voivat nostaa veren rasvapitoisuutta ja aiheuttaa verisuonten kalkkiutumista pidemmällä tähtäimellä. Matkalla kohti maksaa pitkäketjuiset rasvat kulkevat kiertotietä (lyhytketjuisiin rasvoihin verrattuna) niin lymfajärjestelmän kuin yleisen verenkierron kautta. Rasvat voivat olla matkalla sen verran pitkäksi aikaa, että ne tekevät verestä paksumman ja jähmeämmän – millä voi olla haitallisia vaikutuksia terveydelle.
Maidon, riippumatta siitä, mistä eläinlajista se tulee, koostumus on tarkoitettu edistämään optimaalista kasvua ja fyysistä kehitystä. Maito on siitä syystä esimerkiksi täysipainoinen proteiinin lähde, mikä tarkoittaa, että se sisältää kaikki välttämättömät aminohapot, joita tarvitaan kehon rakentamiseen. Maidossa olevan proteiinin määrä ja tyyppi voivat kuitenkin vaihdella eläinlajista riippuen. Esimerkiksi lehmänmaito sisältää kaksinkertaisen määrän proteiinia ihmisen rintamaitoon verrattuna. Lehmänmaito on pääosin inflammatorista kaseiini-proteiinia, jolla vaikuttaa olevan ehkäisevä vaikutus hyvänlaatuiseen suolistoflooraan, kun taas ihmisen maito sisältää enemmän heraproteiinia.
Esimerkiksi Ruotsissa on tänä päivänä kaiken myytävän maidon on oltava pastöroitua, jotta varmistetaan, että siinä ei ole tartunnanaiheuttajia eikä vahingollisia mikro-organismeja. Pastöroinnissa maito kuumennetaan ja korkeat lämpötilat tekevät mahdollisista bakteereista ja viruksista vaarattomia. Pastöroinnin ohella maito käsitellään myös homogenoinnilla (rasvasta tehdään hienojakoinen), standardoinnilla (rasvaa palautetaan maitoon ja valmistetaan maitotuotteita eri rasvapitoisuuksilla) ja vitaminoinnilla (maito rikastetaan esimerkiksi A- ja D-vitamiinilla).
Maidon käsittelyn yhteydessä muodostuva, ennen kaikkea pastörointiin ja muuhun kuumentamiseen liittyvä ongelma ovat kuumennuksen aikana syntyvät toksiset aineet. Näiden aineiden yhteisnimitys on AGE ja ALE, ja niillä on sairauksia aiheuttavia ominaisuuksia (yksi esimerkki sellaisesta aineesta on akryyliamidi). Kaikista maitotuotteista maitojauhe on suurin syyllinen, koska maitojauheen valmistusprosessiin kuuluu voimakasta kuumentamista ja käsittelyä.
Koska maidon sisällön on tarkoitus saada vasikka kasvamaan ja vähitellen myös sukukypsäksi, se sisältää luontaisesti sekä hormoneja että kasvutekijöitä, kuten esimerkiksi aivo- ja aivolisäkehormoneja, ja steroideja kuten estrogeeneja, progesteronia ja myös testosteronia. Nämä hormonit ovat rasvaliukoisia ja hormonipitoisuus on siksi suurin rasvaisissa maitotuotteissa, kuten voissa ja juustossa.
1. Maitotuotteet on helppo vaihtaa kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin tai vaihtoehtoisesti kaurasta, mantelista, kookoksesta ja riisistä valmistettuihin. Voita saattaa olla vaikeampi vaihtaa, koska kasvipohjaiset vaihtoehdot sisältävät usein prosessoituja öljyjä – hummus ja avokado voivat olla hyviä korvaajia.
2. Jos haluat ehdottomasti käyttää maitotuotteita, valitse ekologisia tuotteita, koska niissä on parempi omega-3 ja omega-6 -tasapaino, koska lehmien ravinto suureksi osaksi on peräisin luonnonlaitumilta, säilörehusta ja heinästä väkirehujen sijasta.
3. Maitotuotteet vuohen- tai lampaanmaidosta ovat yleensä myös hieman parempia vaihtoehtoja paremman rasvaprofiilinsa ansiosta.
4. Vältä sokerilla ja makeutusaineilla makeutettuja tai lisättyjä makuaineita sisältäviä maitotuotteita.
5. Jätä maitojauhe pois kokonaan.
Viitteet:
Kansallinen elintarvikevirasto
Det ser ut til at du er i Norge. Besøk vår norske nettside her www.supersynbiotics.no