Tiesitkö, että stressi voi vaikuttaa suolistoflooraan? Tästä artikkelista voit lukea lisää siitä, miten stressi vaikuttaa suolistobakteereihin ja mitä voit tehdä stressin vähentämiseksi ja sen vaikutusten lievittämiseksi.
Suolessa on useita miljoonia hermosäikeitä ja neuroneja, jotka yhdessä muodostavat enteerisen hermoston, jota kutsutaan myös toisiksi aivoiksi. Kahdet aivomme – pää ja vatsa – ovat tosin kaukana toisistaan, mutta ne ovat itse asiassa jatkuvassa yhteydessä ja yhdessä hallitsevat useita erilaisia perustoimintoja, kuten mielialaa ja muistia.
Aivojen ja suoliston välinen kommunikaatio tapahtuu ns. suoli-aivot -akselin kautta – joka koostuu pääasiassa vagus-hermosta. Vagus-hermo ulottuu aivojen takaosan pohjasta aina paksusuoleen asti. Sieltä se haarautuu useisiin tärkeisiin elimiin. Vagushermo on myös tärkeä osa parasympaattista hermostoa, joka aktivoituu, kun keho on levossa.
Stressin aikana erittyy adrenaliini-, noradrenaliini- ja kortisolihormonia. Ennen vanhaan nämä hormonit pystyivät auttamaan meitä olemaan hieman enemmän varuillaan ja reagoimaan nopeasti esimerkiksi uhkatilanteessa. Nykypäivän yhteiskunnassa uhkaavia tilanteita ei enää esiinny samassa määrin, mutta sama stressivaste aktivoituu elimistössä, jos esimerkiksi olemme myöhässä töistä tai huolissamme taloudesta. Jos myös ylläpidämme korkeaa stressitasoa pidempään, tai emme saa purettua stressiä, stressihormonit voivat jäädä verenkiertoon, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti terveyteen.
“Nykypäivän yhteiskunnassa uhkaavia tilanteita ei enää esiinny samassa määrin, mutta sama stressivaste aktivoituu elimistössä, jos esimerkiksi olemme myöhässä töistä tai huolissamme taloudesta.”
Stressihormonit ovat ennen kaikkea epäedullisia suolistoflooran tasapainolle – hyvänlaatuisten bakteerien määrä vähenee, kun taas pahanlaatuiset bakteerit menestyvät ja lisääntyvät. Tämä voi johtaa ruoansulatusongelmiin ja vatsaongelmiin, kuten ripuliin ja ummetukseen. Pitkällä aikavälillä suolistoflooran epätasapaino voi myös johtaa lisääntyneeseen tulehdukseen elimistössä, joka on yhdistetty useisiin terveysongelmiin ja sairauksiin.
Nykypäivän yhteiskunnassa stressi on luonnollinen osa elämää, ja periaatteessa stressin poistaminen kokonaan on mahdotonta. Voimme kuitenkin oppia hallitsemaan stressiä paremmin ja huolehtimaan kehostamme siten, että kompensoimme stressin kielteiset vaikutukset. Alla on luettelo vinkkejä siitä, miten voimme torjua stressiä ja sen vaikutuksia terveyteen:
Sekä mindfulness että meditaatio ovat tutkimuksissa pystyneet vähentämään stressin fyysisiä ja henkisiä vaikutuksia. Jos et ole koskaan kokeillut mindfulnessia tai meditaatiota aiemmin, tässä on joitain hyödyllisiä vinkkejä: (1) Aloita lyhyesti – 2 minuuttia riittää aluksi. Sitten voit tehostaa. (2) Valitse meditaatiollesi sama aika joka päivä, mikä helpottaa kestävän tavan luomista. 3) Aseta ajastin, jotta sinun ei tarvitse seurata aikaa itse. (4) Hanki apua! On paljon videoita, podcasteja ja sovelluksia, jotka voivat auttaa pääsemään alkuun.
Huolehdi hyvistä suolistobakteereista! Varmistamalla, että hyvät suolistobakteerit saavat haluamansa ruuan ja menestyvät, voimme luoda paremmat olosuhteet tasapainoiselle suolistoflooralle. Hyvien vatsabakteerien suosikkiruoka on kasvikuitu, jota kutsutaan myös prebiooteiksi. Muista siksi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon runsaasti tuoreita hedelmiä ja vihanneksia. Hyviä bakteereja on myös mahdollista täydentää sekä ravintolisien (synbiootit) että jossain määrin myös ruuan (fermentoidut elintarvikkeet) kautta.
Tutkimukset osoittavat, että kohtuullinen liikunta voi parantaa suolistoflooran koostumusta ja lisätä hyvien bakteerien määrää. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että todella kovalla harjoittelulla voi olla päinvastainen vaikutus. Käveleminen on myös osoittautunut tehokkaaksi tavaksi torjua stressiä. Yleisen terveyden kannalta suositellaan vähintään viitenä päivänä viikossa 30 minuuttia liikuntaa, jossa hikoilet ja hengästyt vähän.
Luonnossa liikkumisella voi olla sekä rauhoittava vaikutus että se voi edistää terveellisempää suolistoflooraa. Eräs tutkimus on osoittanut muun muassa, että vain 20 minuuttia luonnossa voi aiheuttaa stressihormonitasojen laskun. Muista kuitenkin ulkoilla, kun ulkona on vielä valoisaa, ja vältä puhelimen käyttöä.
Det ser ut til at du er i Norge. Besøk vår norske nettside her www.supersynbiotics.no