Me kaikki altistumme stressille jokapäiväisessä elämässämme. Meillä on töissä deadlineja, yritämme ehtiä ajoissa tapaamisiin ja esikouluihin, ongelmia esimiehen kanssa tai murehdimme raha-asioista. Lyhytaikaisesta stressistä ei ole haittaa – se on vain tapa kehollemme mobilisoida ylimääräistä voimaa ja energiaa. Mutta kun stressistä tulee niin pitkäikäistä, että keholla ja aivoilla ei ole aikaa toipua, se voi tehdä meidät sairaiksi. Kun olemme stressaantuneita, meillä on taipumus tehdä epäterveellisiä valintoja. Syömme huonommin, nukumme huonommin ja liikumme vähemmän, mikä yhdessä stressihormonien, kuten adrenaliinin ja kortisolin, kanssa vahingoittaa suolistoflooran ja ruoansulatuskanavan terveyttä. Tässä artikkelissa puhumme siitä, miten stressi vaikuttaa ruoansulatuskanavan terveyteen, ja annamme vinkkejä siitä, miten voit hoitaa vatsaa ja ylläpitää hyviä tapoja myös stressaavien jaksojen aikana.
Lyhytaikainen stressi ei ole haitallista. Jos kuitenkin olemme stressaantuneita pitkiä aikoja ilman, että toivumme, kärsimme niin sanotusta kroonisesta stressistä, joka on vahingollista terveydellemme ja voi aiheuttaa sekä väsymysoireyhtymää että masennusta. Kun stressaannumme, suolistoflooran tasapainoa häiritsevät stressihormonit kortisoli, noradrenaliini ja adrenaliini vapautuvat heikentäen immuunijärjestelmäämme ja tekevät meistä alttiimpia tulehduksille.
Lyhyellä aikavälillä stressi aiheuttaa meille usein ruokahaluttomuutta. Hermosto lähettää keholle signaaleja vapauttaa adrenaliinia, joka laukaisee vaistomme taistella tai paeta, mikä pysäyttää nälän tunteen. Mutta jos olemme stressaantuneita pitkiä aikoja, keho alkaa tuottaa kortisoliksi kutsuttua hormonia, joka puolestaan lisää ruokahaluamme. Kortisolitasot yleensä laskevat, kun stressi katoaa, mutta jos stressi jatkuu, kortisolitasot voivat pysyä korkeina ja niin voi myös ruokahalu.
Ruokahaluumme vaikuttavat myös kaksi muuta tärkeää hormonia – gherliini ja leptiini. Gherliniä kutsutaan yleensä nälkähormoniksi ja se säätelee nälän tunnettamme, kun taas leptiini säätelee kylläisyyden tunnettamme. Kun olemme stressaantuneita, gherliinin tasot nousevat ja hormonit muuttuvat epätasapainoisiksi. Nälän tunne kasvaa ja syömme enemmän kuin todella tarvitsemme.
Stressi ei vaikuta vain ruokahaluun, vaan myös siihen, millaista ruokaa haluamme. Tutkimukset osoittavat, että meillä on taipumus valita runsaasti rasvaa ja sokeria sisältäviä elintarvikkeita, kun olemme stressaantuneita. Tämän uskotaan johtuvan kortisolin, insuliinin ja gherliinin korkean määrän yhdistelmästä. Toinen syy lisääntyneeseen rasvan ja sokerin himoomme on, että stressi voi aiheuttaa epämiellyttäviä tunteita, kuten huolta ja ahdistusta. Kun syömme sokeria yhdessä rasvan kanssa, keho alkaa tuottaa dopamiinia. Dopamiinia kutsutaan yleensä hyvän olon hormoniksi, ja se antaa meille lyhytaikaisen ilon tunteen. Tämä yhdistettynä siihen, että stressin aikana vapautuvat kortisoli-, noradrenaliini- ja adrenaliinihormonit lähettävät keholle signaaleja siitä, että aivot tarvitsevat sokeria taistellakseen tai paetakseen, saa meidät valitsemaan runsaasti sokeria ja nopeita hiilihydraatteja sisältäviä elintarvikkeita. Sen lisäksi, että meillä on taipumus stressaantuneina valita huonompia ruokia, myös muut elämäntapatekijät vaikuttavat negatiivisesti, kun nukumme huonommin, liikumme vähemmän ja juomme enemmän alkoholia.
Kun stressaamme, vapautuu adrenaliinia ja noradrenaliinia, mikä vahingoittaa immuunijärjestelmäämme ja suolistobakteereitamme. Suolistossa on ainakin 500 miljoonaa hermosäikeitä, joilla kaikilla on suora yhteys aivoihin. Tämä tarkoittaa, että stressi altistaa suolistobakteerimme kaikille haitallisille stressihormoneille, jolloin suoliston hyvät bakteerit häviävät ja ne korvataan pahanlaatuisin bakteereilla. Lisäksi stressaantuneina nukumme huonommin, liikumme vähemmän ja syömme huonompia ruokia, ja se vaikuttaa myös kielteisesti ruoansulatuskanavaamme. Toisin sanoen on erityisen tärkeää huolehtia ruoansulatuskanavasta ja tehdä aktiivisia ja terveellisiä valintoja stressaavien jaksojen aikana.
Hyvä tapa suolistoflooran vahvistamiseen on noudattaa tulehdusta ehkäisevää ruokavaliota, joka sekä torjuu kehon tulehdusta että ravitsee hyviä suolistobakteereita. Myös päivittäinen liikunta stressaavina aikoina tekee ihmeitä – sekä suolistoflooralle että stressihormonien pitämiseksi kurissa. Tämä stimuloi myös kehon serotoniinin tuotantoa, joka on tärkeä hormoni, joka antaa meille onnen tunteita sekä mahdollisuuden hallita stressiä paremmin. Yritä myös saada hyvät 7–8 tunnin yöunet, jotta kehosi saa kaivattua palautumista.
Toinen hyvä lääke stressiin on yrittää tehdä asioita, joiden tiedät tekevän sinut onnelliseksi ja hyvinvoivaksi – joka päivä. Se voi olla mitä tahansa kävelystä luonnossa ja raikkaan ilman hengittämisestä mukavaan joogahetkeen tai nauramiseen yhdessä perheen ja ystävien kanssa.
Jos haluat lisää vinkkejä arjessa toteutettavista hyvistä tavoista, professori Stig Bengmark on listannut 12 käskyä, joista on hyötyä, kun kehon stressitaso on korkealla.
Det ser ut til at du er i Norge. Besøk vår norske nettside her www.supersynbiotics.no