Ilmaukset kuten ”tunne vatsassa” ja ”perhoset vatsassa” eivät ole sattumaa, vaan ne syntyvät tunteesta, jonka tunnemme fyysisesti vatsassa, kun koemme onnea, ahdistusta tai hermostusta. Itse asiassa vatsamme ja suolistomme ovat jatkuvassa yhteydessä aivojen kanssa ja aivan kuten mielentila voi vaikuttaa siihen, miltä vatsassa tuntuu, niin voi vatsamme terveys vaikuttaa mielialaan ja aivotoimintaan.
Tiesitkö, että vatsaa kutsutaan joskus toisiksi aivoiksi? Ruoansulatuskanavassa meillä on noin 500 miljoonaa hermosäiettä ja koko neuronijärjestelmä, jotka ovat eräänlaisia soluja, jotka voivat olla yhteydessä aivoihin. Nämä komponentit muodostavat yhdessä oman hermostonsa, jota kutsutaan enteeriseksi hermostoksi. Hermokuitujen kautta suolisto voi lähettää signaaleja aivojen osiin, jotka hallitsevat muun muassa tunteiden, muistin, motivaation ja ahdistuksen tunteiden käsittelyä.
Aivojen ja suoliston välinen kommunikaatio voi tapahtua useiden eri kanavien kautta – hermosäikeiden, hormonien ja solujen kautta. Tärkeä viestintäkanava on vagus-hermo, joka ulottuu aina vatsasta aivorunkoon. Tässä viestintä menee molempiin suuntiin, eli aivot voivat lähettää viestejä suolistoon ja suolisto voi lähettää viestejä aivoihin.
Koska suolisto ja aivot ovat niin läheisessä yhteydessä toisiinsa, terve suolistofloora on tärkeää sekä henkisen hyvän olon että kognitiivisen toiminnan kannalta.
Suolistoflooraan vaikuttaa pääasiassa ruokavalio, koska suolistobakteerien pääruoka on kuitu. Vähän kuitua sisältävän ruokavalion lisäksi myös stressi on tekijä, jolla on merkittävä vaikutus suolistoflooran terveyteen.
Kun koemme stressiä, vapautuu erityppisiä aineita ja hormoneja kuten adrenaliinia, noradrenaliinia ja dopamiinia. Immuunisolumme ja hyvät suolistobakteerit ovat erittäin herkkiä näille, kun taas huonot bakteerit viihtyvät ja myös lisääntyvät stressihormonien joukossa. Pitkäaikaiset stressijaksot voivat siksi saada suolistoflooran epätasapainoon.
Det ser ut til at du er i Norge. Besøk vår norske nettside her www.supersynbiotics.no