Energiatasojen romahduksia, väsymystä ja masennusta voi esiintyä milloin tahansa vuoden aikana, mutta ne ovat ehkä yleisimpiä syksy- ja talvikuukausina. Tässä artikkelissa käsitellään yleisimpiä syitä väsymykseen ja energian puutteeseen, samoin kuin ehdotuksia strategioita, joita voit käyttää energiatasosi parantamiseen.
Heikko energiataso voi johtua monista eri syistä – huono ruuansulatus, vatsaongelmat, stressi, unenpuute ja ravintoainepuutokset ovat yleisiä syitä. Talvikuukausina päivänvalon puute on tärkeä terveyteen vaikuttava tekijä.
Meille pohjoismaalaisille talvikuukaudet eivät tarkoita vain kylmyyttä, vaan myös pimeyttä. Kun aurinko nousee myöhemmin ja laskee aikaisemmin iltapäivällä, päivänvaloa on saatavilla vain muutama tunti, mitä useimpien ihmisten on vaikea hyödyntää, koska yleensä ihmiset ovat silloin töissä tai koulussa. Se vaikuttaa muun muassa D-vitamiinin saatavuuteen, koska elimistö on riippuvainen auringonvalosta, jotta se pystyy muuntamaan ihon kolesterolin D-vitamiiniksi. Alhaiset D-vitamiinipitoisuudet eivät ole kovin harvinaisia, ja ne ilmenevät muun muassa lihasten ja nivelten väsymyksenä ja kipuna.
Toinen syy siihen, miksi pimeys vaikuttaa energiatasoon, on unihormoni melatoniini. Elimistössä oleva melatoniini vaimenee päivänvalossa ja lisääntyy, kun iltapäivä hämärtyy, mikä saa sinut väsymään. Lyhyemmät päivät vaikuttavat melatoniinin tuotantoon, mutta myös päivänvalon puute voi vaikuttaa melatoniinin säätelyn häiriintymiseen.
Yritä viettää vähintään pari minuuttia ulkona päivänvalossa joka päivä, mieluiten ennen klo 10 aamulla. Päivänvalolle altistuminen auttaa kehoa säätelemään melatoniinitasoja, mikä paitsi parantaa energiatasoa loppupäivän aikana, parantaa myös unen laatua. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta mennä ulos aamulla, lyhyt lounaskävely on hyvä vaihtoehto.
Energiatason lasku ja yleensä alhaiset energiatasot voivat joskus liittyä vatsaan tai tarkemmin sanoen ruoansulatukseen, joka ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Ruoansulatus on energiaa kuluttava prosessi, ja jos se häiriintyy tai toimii huonosti, se imee entistä enemmän energiaa ja saa sinut väsymään. Ruoansulatusprosessi on käynnissä eri osissa elimistöä, ja sen edistämiseksi voi tehdä paljon – esimerkkejä löytyy artikkelistamme jonka aihe on “mindful eating”.
Kuitupitoinen ruoka, kuten raa’at vihannekset, siemenet ja hedelmät, ovat hyvien suolistobakteerien lempiruokaa ja edistävät siten terveellistä ja tasapainoista suolistoflooraa. Suolistossa olevat bakteerit ovat osittain mukana ruoansulatusprosessissa, mutta myös välittäjäaineiden ja hormonien tuotannossa, jotka vaikuttavat sekä mielialaan että energiatasoon. Esimerkiksi noin 90 prosenttia kehon serotoniinista tuotetaan suolistossa – serotoniini on melatoniini-unihormonin edeltäjä, ja siksi tärkeä hereillä olon ja unen säätelyssä. Kuitupitoisella ruokavaliolla on lisäksi lievempi vaikutus verensokerin tasoihin, joten verensokeri laskee harvemmin ja energiansaanti päivän aikana on tasaisempaa.
”90 prosenttia kehon serotoniinista tuotetaan suolistossa. Serotoniini on melatoniini-unihormonin esiaste, ja siksi se on tärkeä, jotta pystymme säätelemään hereillä olemista ja unta.”
Uni on tietenkin ratkaisevan tärkeää siinä, että tunnet olosi levänneeksi ja virkeäksi. Ihminen tarvitsee noin 7-8 tuntia unta yössä voidakseen hyvin, ja tämä pätee ympäri vuoden. Vältä siksi päiväunia tai nukkumista liian pitkään, koska se voi häiritä nukkumisrutiinejasi. Paremman unen saamiseksi yritä mennä nukkumaan ja herää joka päivä suunnilleen samaan aikaan, vältä puhelimen tai tv:n näyttöjä makuuhuoneessa ja varmista, että makuuhuone on pimeä ja viileä.
Väsymys ja energian puute voivat joskus johtua tiettyjen ravintoaineiden puutteista tai alhaisesta tasosta. Kuten artikkelissa aiemmin mainittiin, alhaiset D-vitamiinitasot eivät ole harvinaisia Pohjoismaissa, koska auringonvaloa ei ole saatavilla pimeään vuodenaikaan. Toinen ravintoaine, josta erityisesti naisilla saattaa olla puutetta, on rauta.
Det ser ut til at du er i Norge. Besøk vår norske nettside her www.supersynbiotics.no