Hedelmät ja vihannekset kuuluvat kaikkein terveellisimpiin ruokiin. Ne ovat kukkuroillaan vitamiineja, mineraaleja, kuituja ja antioksidantteja, jotka edistävät hyvää terveyttä ja toimivaa suolistoflooraa, mikä vahvistaa myös immuunipuolustusta. Kun tuoreita hedelmiä ja vihanneksia ei ole saatavilla, pakastetut voivat olla käytännöllinen vaihtoehto. Mutta kuinka paljon niiden ravintoarvot oikeastaan eroavat? Tässä artikkelissa kuvataan molempien vaihtoehtojen etuja ja haittoja.
Yleisesti pakastetut hedelmät ja vihannekset sisältävät yhtä paljon ravintoa kuin tuoreet. Tapauksissa, joissa pakastettujen tuotteiden ravintosisältö on hieman pienempi, puhutaan hyvin pienistä eroista. Kun on verrattu tuoreita elintarvikkeita, kuten herneitä, vihreitä papuja, porkkanoita, pinaattia ja parsakaalia, vastaaviin pakastetuotteisiin, sekä ravintosisältö että antioksidanttien määrä on osoittautunut samaksi molemmissa vaihtoehdoissa. Kuituja, jotka muodostavat hyvien suolistobakteerien ravinnon, esiintyy myös yhtä suurina määrinä sekä pakastetuissa että tuoreissa hedelmissä ja vihanneksissa. Sama koskee mineraaleja, kuten esimerkiksi magnesiumia, kalsiumia, sinkkiä ja rautaa.
Tuoreet hedelmät ja vihannekset poimitaan usein ennen kuin ne ovat ehtineet täysin kypsyä, minkä vuoksi niillä on lyhyempi aika kehittää kaikki vitamiinit ja mineraalit. Ne näyttävät usein kypsille ulkoa, mutta niiden ravintoarvo on pienempi kuin jos ne olisivat saaneet kypsyä täysin luonnollisissa olosuhteissa. Kuljetus ja säilytys voivat lisäksi kestää aina kolmesta päivästä kahteentoista kuukauteen. Tämän jakson aikana hedelmät ja vihannekset altistuvat liialle lämmölle ja valolle, mikä laskee tiettyjen ravintoaineiden, kuten C-vitamiinin, B-vitamiinin ja tiamiinin määrää.
Pakastetut hedelmät ja vihannekset taas poimitaan kun ne ovat saavuttaneet täyden kypsyyden. Sen jälkeen ne pestään, ryöpätään, pakastetaan ja pakataan vain muutaman tunnin sisällä. Pakastetuista vihanneksista häviää eniten ravintoaineita ryöppäysprosessissa, joka tehdään ennen pakastamista. Ryöppäys tarkoittaa, että vihannekset laitetaan kiehuvaan veteen pieneksi hetkeksi, jotta vahingolliset bakteerit kuolevat ja samalla maun, värin ja rakenteen säilyttämiseksi. Prosessin vuoksi vesiliukoiset ja lämmölle herkät ravintoaineet kuten B-vitamiini ja C-vitamiini vähenevät osittain. Lukuun ottamatta vesiliukoisten B- ja C-vitamiinien menetystä pakastettujen vihannesten ravintoarvo pysyy samana. Vitamiinien häviäminen ei koske pakastettuja hedelmiä, koska niitä ei ryöpätä.
Muun muassa pakasteherneillä, vihreillä pavuilla ja pakastepinaatilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että nämä elintarvikkeet sisältävät enemmän C-vitamiinia kuin tuoreina ostetut ja muutaman päivän jääkaapissa säilytetyt. Tiettyjen hedelmätyyppien on myös osoitettu sisältävän enemmän C-vitamiinia pakastekuivattuina tuoreisiin verrattuna. Pakastettujen tuotteiden sisältämät beetakaroteenipitoisuudet (A-vitamiini) ovat kuitenkin yleisesti matalammat. Tutkimuksissa, joissa verrattiin pakastettuja ja tuoreita mustikoita nähtiin, että pakastemustikat sisältävät suurempia määriä sekä C-vitamiinia, että antioksidantteja, verrattuna samaan määrään tuoreita mustikoita.
Tuoreet hedelmät ja vihannekset:
Pakastetut hedelmät ja vihannekset:
Hedelmät ja vihannekset, jotka ovat saaneet kypsyä täysin ja jotka on poimittu suoraan paikallisilta tiloilta tai ehkä omasta puutarhasta, sisältävät kaikkein eniten ravintoaineita. Mutta kaikkea ei voida kasvattaa kotimaassa ja monia elintarvikkeita tuodaankin muista maista. Kun tuoreita tavaroita kuljetetaan pitkiä matkoja, voi viedä kauan ennen kuin ne ovat perillä kaupassa. Näissä tapauksissa pakastetuotteilla on sama, korkea ravintoarvo kuin tuoreilla, joskus jopa korkeampikin. Parasta onkin siksi lähteä liikkeelle kauden hedelmistä ja vihanneksista, ja valita sitten pakastettujen ja tuoreiden elintarvikkeiden yhdistelmän. Näin saa mahdollisimman paljon hyödyllisiä ravintoaineita ja kuituja.
Hedelmät ja vihannekset on hyvä syödä suhteellisen pian, koska niiden ravintoarvo laskee ajan myötä. Tämä koskee ennen kaikkea tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, mutta myös pakasteiden ravintoarvo laskee ajan mittaan. Jotta vihanneksissa säilyy mahdollisimman paljon ravinteita, ne on hyvä höyryttää, jos haluaa kypsentää ne, koska monet vesiliukoiset vitamiinit häviävät keittäessä.
Paljon hedelmiä ja vihanneksia sisältävän terveellisen ruokavalion täydennyksenä probioottiset/synbioottiset ravintolisät kuten Synbiotic15 ovat hyvä tapa saada elimistöön lisää kuituja ja hyvänlaatuisia bakteereja, joilla on positiivinen vaikutus suolistoflooraan ja jotka vahvistavat immuunipuolustusta.
Viitteet:
Bouzari A, Holstege D, Barrett DM. Mineral, fiber, and total phenolic retention in eight fruits and vegetables: a comparison of refrigerated and frozen storage. J Agric Food Chem. 2015 Jan 28.
Brown, M. J. (June 15, 2015). Fresh vs Frozen Fruit and Vegetables — Which Are Healthier? Healthline.
Dillner, L. (May 1, 2017). Are frozen fruit and vegetables as good for you as fresh? The Guardian.
Favell DJ. A comparison of the vitamin C content of fresh and frozen vegetables. Food Chemistry. 1998 May.
Kalt W. Effects of Production and Processing Factors on Major Fruit and Vegetable Antioxidants Journal of Food Science. 2005 Jan
Karl J. Hunter, John M. Fletcher, The antioxidant activity and composition of fresh, frozen, jarred and canned vegetables, Innovative Food Science & Emerging Technologies,Volume 3, Issue 4, 2002.
Miller SR, Knudson WA. Nutrition and Cost Comparisons of Select Canned, Frozen, and Fresh Fruits and Vegetables. American Journal of Lifestyle Medicine.
Orak HH, Aktas T, Yagar H, İsbilir SS, Ekinci N, Sahin FH. Effects of hot air and freeze drying methods on antioxidant activity, colour and some nutritional characteristics of strawberry tree (Arbutus unedo L) fruit. Food Sci Technol Int. 2012 Aug.
Phillips KM, Tarrago-Trani MT, Gebhardt SE, et al. Stability of vitamin C in frozen raw fruit and vegetable homogenates Journal of Food Composition and Analysis: an Official Publication of the United Nations University, International Network of Food Data Systems. 2010 May 23
Rickman, J.C., Barrett, D.M. and Bruhn, C.M. (2007), Nutritional comparison of fresh, frozen and canned fruits and vegetables. Part 1. Vitamins C and B and phenolic compounds. J. Sci. Food Agric
Shofian NM, Hamid AA, Osman A, Saari N, Anwar F, Dek MS, Hairuddin MR. Effect of freeze-drying on the antioxidant compounds and antioxidant activity of selected tropical fruits. Int J Mol Sci. 2011
Det ser ut til at du er i Norge. Besøk vår norske nettside her www.supersynbiotics.no