Onko mahdollista, että hyvä yöuni alkaa suolistosta? Vastaus on kyllä.

Lähes 20 prosenttia maailman väestöstä kärsii univaikeuksista ja viettää yönsä kääntyen ja pyörien, toivoen saavansa nukuttua. Jokainen, joka on tuijottanut unettomana kattoa ja laskenut lampaita tietää, että se voi olla stressaavaa ja uskomattoman turhauttavaa. Myös seuraava päivä voi olla pelkkää piinaa ja huono uni voi jatkuessaan aiheuttaa sekä sairauksia että vaikuttaa muistiin. Tutkimukset osoittavat lisäksi, että huono uni vaikuttaa negatiivisesti suolistoflooraan, mikä voi olla ongelmallista, koska suurin osa immuunipuolustuksesta sijaitsee juuri siellä.

Epäsäännöllinen unirytmi

Israelissa sijaitesevassa Weizmann Institute of Science i Rehovot -instituutissa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin, mitä suolistoflooralle tapahtuu epäsäännöllisten unitottumusten yhteydessä. Tutkimus keskittyi laboratoriohiirien ulostenäytteisiin ja sen jälkeen testattiin myös pieni ryhmä ihmisiä, jotka kärsivät jetlagista.

Tämä hiirillä tehty tutkimus osoitti muun muassa, että suolistoflooran aktiivisuus näytti erilaiselta päivällä ja yöllä. Kun hiiret olivat hereillä ja aktiivisia, suolistoflooran bakteerit polttivat ennen kaikkea ravintoaineita ja korjasivat DNA:ta. Vuorokaudenaikana jolloin hiiret lepäsivät ja nukkuivat, suolistobakteerit kuljettivat sen sijaan pois myrkkyjä ja rakensivat suolistoflooran eri osia. Jos hiirten vuorokausirytmi sitä vastoin oli häiriintynyt ja epäsäännöllinen, suolistofloorassa ei tapahtunut samoja vaihdoksia ja toimintoja. Tämä viittaa siihen, että vuorokausirytmillä ja unen laadulla voi olla merkitystä suolistoflooran koostumukselle ja toiminnalle.

”Kun tutkimuksen koehenkilöt palasivat säännöllisempiin unitottumuksiin, haitallisten bakteerien tasot laskivat uudelleen.”

Ihmisillä toteutettu osa tutkimuksesta osoitti, että jetlagista kärsivillä osallistujilla lisääntyi eräs bakteerityyppi, jonka tiedetään olevan yleisempi ylipainoisilla ja diabeetikoilla. Nämä bakteerit liittyvät myös painon nousuun, kohonneeseen verensokeriin ja korkeampaan rasvaprosenttiin. Kun tutkimuksen koehenkilöt palasivat säännöllisempiin unitottumuksiin, haitallisten bakteerien tasot laskivat uudelleen ja suolistoflooran tasapaino vakiintui.

Monimuotoisimmat suolistobakteerit

Amerikkalaisessa Plos One -aikakauslehdessä julkaistu tutkimus osoittaa myös, että suolistoflooralla ja unella voi olla yhteys. Koehenkilöt saivat nukkua kehittyneiden mittalaitteiden kanssa, jotka mittasivat kehon eri arvoja unen laatuun keskittyen. Sen jälkeen heidän suolistofloorastaan otettiin kokeita, ja havaittiin, että parhaiten nukkuvilla myös bakteerit olivat monimuotoisimmat.

Suolistofloora ja serotoniini

Tiedätkin ehkä, että melatoniini on unihormoni, joka tekee meidät väsyneiksi. Mutta melatoniinin muodostumiseen tarvitaan toinen hormoni – serotoniini, ja 95 prosenttia serotoniinista muodostuu suolistossa, johon unella on vaikutusta. Serotoniinia kuvataan usein ”onnellisuushormoniksi” ja sillä on voimakas vaikutus mielialaamme sekä kognitiiviseen toimintaan. Sillä on myös tärkeä merkitys unisykleihimme. Suoliston pitäminen hyvässä kunnossa on siksi tärkeää sekä mielialalle, kognitiolle, että viime kädessä myös unelle.

Vinkit parempaan uneen

Mitä voit tehdä, jotta nukut hyvin? Treeni ja liikunta, raitis ilma, paljon päivänvaloa ja säännölliset nukkuma-ajat ovat muutamia niistä tekijöistä, joiden sanotaan edistävän unta. Matkapuhelimen laittaminen syrjään, kahvin ja teen välttäminen ovat myös esimerkkejä yleisistä vinkeistä, jotka voivat houkutella Nukkumattia. Asettumisen selälleen turvallisessa ympäristössä ja sen jälkeen hengitykseen keskittymisen sanotaan myös olevan hyväksi. Siis vähän mindfulnessia. Koska suoliston terveys näyttää vaikuttavan myös uneen, anti-inflammatorista ja suolistoystävällistä ruokavaliota voi kannattaa kokeilla.

Viitteet:

Tutkimus, jonka on tehnyt S Eran Elinav, immunologi ja mikrobiomin asiantuntija Weizmann Institute of Science i Rehovot -instituutissa, Israelissa: www.sciencemag.org/news/2014/10/are-your-bacteria-jet-lagged

Lääketieteellisen Plos One -aikakauslehden julkaisema Nova Southeastern University -yliopiston tutkijoiden tutkimus: https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0222394