Moderni elämäntapamme ei kuitenkaan tarjoa parhaita olosuhteita suolistoflooran pysymiselle huippukunnossa – vähäkuituinen ruokavalio, korkea stressi, paikallaan istuminen ja monet muut tekijät voivat vaikuttaa suolistoflooran heikkenemiseen. Mistä sitten tietää, onko suolistofloora epätasapainossa?

Merkkejä epätasapainoisesta suolistofloorasta

1. Herkkä vatsa

Selvä merkki siitä, että suolistofloora ei ole täysin kunnossa, ovat tietysti erityyppiset vatsaongelmat, kuten ilmapallovatsa, kouristukset, ripuli ja ummetus. Vatsa voi myös olla turvonnut ja täynnä ilmaa, usein aterian yhteydessä tai pari tuntia aterian jälkeen, kun ruoansulatus on lähtenyt käyntiin.

2. Olet usein väsynyt ja nukut huonosti

Kun vatsa ja ruoansulatus ovat ongelmissa, ne imevät paljon energiaa ja voivat saada sinut tuntemaan itsesi väsyneeksi, monesti aterian jälkeen. Suolessa tuotetaan myös serotoniinihormonia, joka vaikuttaa muun muassa mielialaan ja uneen. Suolistoflooran häiriö voi siten vaikuttaa serotoniinin tuotantoon ja heikentää unen laatua. Suolistoflooran eri lajien puute on myös yhteydessä mm. krooniseen väsymykseen.

3. Ärtynyt iho

Heikko suoliston terveys on liitetty erityyppisiin iho-ongelmiin, kuten akneen ja ihottumiin. Tutkimukset viittaavat siihen, että tulehdus on tämän ongelman taustalla. Kun suolistofloora päätyy epätasapainoon esimerkiksi pitkittyneen stressin tai antibioottikuurin vuoksi, tulehduksen laukaisevien haitallisten bakteerien osuus kasvaa, mikä puolestaan ​​voi aiheuttaa iho-ongelmia.

4. Mieliala ei ole kaikkein korkeimmillaan

Kun vatsa ei voi hyvin, on tietysti vaikeaa antaa sen olla vaikuttamatta mielialaan, mutta syyn uskotaan olevan kuitenkin fysiologisempi kuin mitä luulisi. Suolisto ja aivot ovat yhteydessä toisiinsa ja kommunikoivat vagushermon kautta, joka ulottuu niskasta alas suolistoon. Suolisto tuottaa myös useita hormoneja ja välittäjäaineita, jotka säätelevät muun muassa mielialaa.

5. Olet usein sairaana

Noin 70 prosenttia kehon immuunivasteesta sijaitsee suolistossa. Siksi monet tutkijat uskovat, että suolistoflooran häiriintynyt tasapaino voi liittyä heikentyneeseen immuunivasteeseen ja kasvaneeseen infektioalttiuteen. Autoimmuunisairaudet, joissa immuunivaste on yliaktiivinen ja hyökkää omaa kehoa vastaan, on myös liitetty suoliston terveyteen.

Mitä epätasapainoiselle suolistoflooralle voi tehdä?

Jos olet huomannut, että suolistofloorasi on epätasapainossa (katso Stigin kolme suolistotestiä), ei sen ratkaisuun valitettavasti ole oikoteitä. Terveellinen elämäntapa on avain terveelliseen ja hyvin toimivaan elimistöön – myös terveeseen suolistoflooraan. Terveelliseen elämäntyyliin tulisi sisältyä mm:

• Päivittäinen liikunta – vähintään 30 minuuttia viisi kertaa viikossa, jolloin hengitys ja syke nousevat
• Terveellinen ja kuitupitoinen ruokavalio – pyri syömään oikeaa ruokaa, joka perustuu jalostamattomiin, puhtaisiin elintarvikkeisiin, joista on suuri osa kasvisruokia (vihannekset, hedelmät, palkokasvit, pähkinät, siemenet)
• Miten MITEN syöt – pureskele kunnolla ja yritä syödä hitaammin ruoansulatuksen edistämiseksi. Kokeile esimerkiksi laittaa ruokailuvälineet alas lautaselle jokaisella suupalalla.
• Juo riittävästi vettä – vettä tarvitaan muun muassa pitämään suoliston limakalvo hyvässä kunnossa ja auttamaan kehoa käsittelemään ruuan kuituja. 1,5-2 litraa vettä päivässä on arvioitu suositus, mutta juo enemmän, jos on kuuma tai hikoilet paljon.
• Oleskele enemmän luonnossa  – hyviä bakteereja löytyy ympäriltämme ilmasta, maaperästä ja kasveista. Ulkoilu voi myös auttaa vähentämään stressiä (katso seuraava kohta).
• Laske stressitasoasi – kokeile meditaatiota, kävelyä, kofeiinin vähentämistä, joogaa tai vietä aikaa ystävien ja perheen kanssa.
• Lisää ruokavalioosi hyviä bakteereja ja kuituja – Hyviä bakteereja ja kuituja saa sekä ravinnosta että ravintolisistä. Nämä voivat olla hyvät askeleet kohti terveellisempää elämäntapaa.
• Nuku hyvin – unenpuute voi vaikuttaa haitallisesti suoliston terveyteen ja sillä on myös useita muita haitallisia vaikutuksia elimistöösi ja mieleesi. Unentarve on yksilöllinen, mutta 7-8 tunnin välillä on hyvä nyrkkisääntö.

Lähteet:

Bowe WP, Logan AC. Acne vulgaris, probiotics and the gut-brain-skin axis – back to the future? Gut Pathog. 2011 Jan 31

Brown K, DeCoffe D, Molcan E, Gibson DL. Diet-induced dysbiosis of the intestinal microbiota and the effects on immunity and disease. Nutrients. 2012 Aug;4

Giloteaux, L., Goodrich, J.K., Walters, W.A. et al. Reduced diversity and altered composition of the gut microbiome in individuals with myalgic encephalomyelitis/chronic fatigue syndrome. Microbiome 4, 30 (2016).