Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittelee probiootit ”eläviksi mikro-organismeiksi, jotka sopivissa määrissä syötyinä ovat hyväksi terveydelle”. Useimmat meistä tuntevat kuitenkin probiootit maitohappobakteereina tai ravintolisinä vatsalle.
Vatsassamme on suolistofloora, joka on bakteerien ja muiden mikro-organismien yhdistelmä, jolla on lukuisia erilaisia ominaisuuksia ja tärkeitä tehtäviä. Jotta kehomme voi hyvin ja toimia kuten sen kuuluu, valtaosan näistä bakteereista tulee olla hyödyllisiä bakteereja. Suolistofloorassamme on lisäksi oltava runsaasti monen eri lajin hyödyllisiä bakteereja.
Hyvät suolistobakteerit voivat parhaiten, kun niitä ruokitaan kuiduilla – eräänlaisilla kasvisruoan sisältämillä hiilihydraateilla. Vastaavasti suolistoflooraan voi muodostua epätasapaino, jos me syömme vähäkuituista ravintoa. Muita tekijöitä, jotka voivat myös vaikuttaa suolistoflooraan, ovat mm. stressi, sokeri, alkoholi, antibiootit.
Suolistoflooran tukemiseksi ja vahvistamiseksi on hyvä huolehtia luonnollisten probioottien saannista, joita on ennen kaikkea fermentoidussa ruoassa, kuten kimchissä ja hapankaalissa. Ruokavaliota voi myös täydentää probioottilisällä, tai synbiooteilla, jotka sisältävät hyviä bakteereja ja kuituja.
Probioottilisää löytyy eri muodoissa – kapselina, juomana ja myös jauheena. Probiootti jauheena sekoitetaan useimmiten veteen tai muuhun kylmään tai huoneenlämpöiseen nesteeseen. Probioottia ei saa kuumentaa, koska se tappaa elävät maitohappobakteerit.
Kun valitsee probioottia tai synbioottia, on tärkeintä valita valmiste, jonka taustalla ovat tutkimus ja kliiniset tutkimukset. Probiootteja on lukuisia eri versioita – esimerkiksi bakteerien määrä voi vaihdella muutamasta miljoonasta useisiin miljardeihin. Eri valmisteet käyttävät lisäksi usein eri bakteerikantoja ja on olemassa myös yhden bakteerikannan valmisteita, kun taas toiset sisältävät 15 kantaa.
Nykyään monet valitsevat niin kutsutun synbiootin, joka on hyvien bakteerien (probioottien) ja kuitujen (prebioottien) sekoitus. Kuidut toimivat bakteerien ravintona matkalla suolistoon ja huolehtivat niiden viihtymisestä, kun ne ovat tulleet perille.
Suolistofloorasta ja probiooteista on viime vuosina tullut huomiota herättävä tutkimusalue. Vatsan bakteerit yhdistetään muun muassa eri vatsaongelmiin, kuten esimerkiksi IBS:ään ja erilaisiin elintapasairauksiin. Sekä tutkijoiden että suuren yleisön keskuudessa suurta mielenkiintoa on herättänyt vatsan ja aivojen yhteys – englanniksi gut-brain connection tai gut-brain axis.
Det ser ut til at du er i Norge. Besøk vår norske nettside her www.supersynbiotics.no
