Suolistossamme on useita miljardeja bakteereja, jotka yhdessä muodostavat suolistoflooran. Näillä suolistobakteereilla on lukuisia ominaisuuksia ja toimintoja, jotka vaikuttavat kehoomme ja vointiimme.
Suolistofloora, jota kutsutaan myös suolistomikrobistoksi tai mikrobiomiksi, koostuu sekä huonoista että hyvistä bakteereista. Jotta suolistofloora pysyy tasapainossa ja toimii kuten sen kuuluu, valtaosan bakteereista tulee olla hyviä. Jos huonoja bakteereja on liian paljon, ne voivat aiheuttaa vatsaongelmia ja kehittää kehon tulehduksia. Hyviin bakteereihin kuuluvat maitohappobakteerit ovat tavallinen bakteerityyppi, ennen kaikkea bakteerikannat Lactobacillus ja Bifidus.
Hyvät bakteerit täyttävät lukuisia tärkeitä tehtäviä kehossa. Sen lisäksi, että ne osallistuvat ruoansulatukseen, noin 70 prosenttia immuunipuolustuksestamme on vatsassa. Paljon huomiota herättänyt uusi tutkimusalue osoittaa, että on olemassa myös suolistoflooran ja aivojen välinen yhteys.
Hyville suolistobakteereille on annettava oikeanlaista ravintoa, jotta ne viihtyvät. Hyvien vatsabakteerien suosikkiruokaa ovat prebiootit, toisin sanoen ravintokuidut tai kuidut. Kuituja on kaikessa prosessoimattomassa kasvisruoassa, joten paljon hedelmiä, vihanneksia, palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä sisältävä ruokavalio antaa suolistobakteereille runsaasti polttoainetta ja energiaa. Fermentoidut vihannekset, kuten hapankaali ja kimchi, ovat myös hyviä, koska ne sisältävät sekä kuituja että luonnollisia maitohappobakteereja.
Stressi, vähäkuituinen ravinto ja liian suuri sokerin määrä voivat saada suolistoflooran tasapainon häiriintymään. Näissä tapauksissa tärkeintä on pyrkiä palaamaan suolistoystävälliseen ruokavalioon, vähentää negatiivista stressiä ja elää niin terveellisesti kuin suinkin mahdollista. Ruokavaliota voi myös täydentää ravintolisillä kuten probiooteilla ja synbiooteilla.
Det ser ut til at du er i Norge. Besøk vår norske nettside her www.supersynbiotics.no
