Suolistoflooran muodostavat ne biljoonat bakteerit ja mikro-organismit, jotka asustavat suolistossamme ja vastaavat muun muassa 70 prosentista immuunijärjestelmää, suoliston kunnosta, ruoansulatuksesta ja ravintoaineiden imeytymisestä, sekä aivotoiminnasta.

Kun terveys on optimaalinen, suolistofloora koostuu noin 80-prosenttisesti hyvistä bakteereista. Jos tämä tasapaino häiriintyy, sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia terveyteemme, esimerkiksi heikentyneenä immuunijärjestelmänä tai lisääntyneinä vatsaongelmina.

IBS-vatsa – mikä se on?

IBS, irritable bowel syndrome, on vatsaongelma, jonka diagnoosi merkitsee ärtyvää suolta. Tavallisia oireita ovat vatsan turpoaminen ja kivut, kaasun muodostus ja se voi aiheuttaa ripulia tai ummetusta, vaihtoehtoisesti nämä kaksi tilaa voivat vuorotella.

Nykyään IBS on yksi yleisimmistä Ruotsissa tehtävistä diagnooseista. Mutta kysymys, miksi IBS:ään sairastutaan, on edelleen ilman vastausta. Jotkut sairastuvat stressikausien tai infektioiden jälkeen – toisilla sairaus on ollut jo lapsesta saakka. Myös elintapoihin liittyvät tekijät voivat lisätä IBS-vatsan riskiä, esimerkiksi huonot ruokavalio- ja liikuntatottumukset.

Fodmap-ruokavalio vai suolistoflooran vahvistaminen?

Joillakin oireet lieventyvät hieman, kun he välttävät laktoosia ja gluteenia sisältäviä elintarvikkeita. Monille suositellaan myös niin kutsutun Fodmap-ruokavalion omaksumista, mikä tarkoittaa, että osa elintarvikkeista jätetään pois (enimmäkseen hedelmät ja vihannekset), koska ne sisältävät heikosti sulavia fruktaaneiksi kutsuttuja kuituja. Fodmap ei kuitenkaan toimi kaikille, ja lisäksi on olemassa riski, että jää vaille tärkeitä kuituja ja antioksidantteja.

Vain tietyn tyyppiset suolistobakteerit sulattavat fruktaaneja, ja ja niinpä jotkut ajattelevat, että IBS:ään sairastuvilta puuttvat nämä bakteerikannat. Kaikkien fruktaaneja sisältävien elintarvikkeiden pois jättämisen sijasta vaihtoehtona on pyrkiä vahvistamaan suolistoflooraa, jotta se kykenee paremmin sulattamaan nämä vaikeasti sulavat kuidut.

Stressivatsa – oireet ja syyt

Stressi voi vaikuttaa suolistoflooraan. Kun koemme stressiä, vapautuu adrenaliinia, noradrenaliinia ja dopamiinia. Puolustussolumme ja hyvät suolistobakteerit ovat erittäin herkkiä näille aineille, kun taas vähemmän terveelliset bakteerit viihtyvät ja myös lisääntyvät stressihormonien joukossa. Pitkäaikaiset stressijaksot voivat siksi saada suolistoflooran epätasapainoon.

Yleisiä niin kutsutun stressivatsan oireita – toiminnallinen dyspepsia, närästys tai happamat röyhtäisyt. Oireet voivat voimistua voimakkaista kahvin, sitrushedelmien tai rasvaisen ruoan kaltaisista elintarvikkeista, stressistä ja alkoholista.

5 vinkkiä parempaan suolistoflooraan

• Syö ottaen huomioon suolistofloora: Puhumme anti-inflammatorisen ruokavalion puolesta, joka sisältää runsaasti hedelmiä ja vihanneksia – suolistobakteerien suosikkiruokaa. Lue lisää täältä >>
• Liiku enemmän: Liikunta saa aikaan vatsan ja suoliston toiminnan aktivoinnin ja ruoka sulaa paremmin. Liikunta on osoittautunut hyväksi myös IBS-vatsalle.
• Vähennä stressiä: Pyri stressaamaan vähemmän ja varaa aikaa palautumiselle ja rauhoittumiselle. Rauhalliset kävelylenkit, hengitysharjoitukset ja meditaatio voivat auttaa. Löydä itsellesi sopiva menetelmä!
• Säännölliset rutiinit: Pyri ylläpitämään hyvät rutiinit ruokavalion, liikunnan ja unen osalta.
• Kokeile ravintolisää: Maitohappobakteereja ja kuituja sisältävällä ravintolisällä voi olla hyvä vaikutus vatsaongelmiin, kuten esimerkiksi IBS:ään. Kokeile hyvien bakteerien ja kuitujen lisäämistä ruokavalioosi ja katso, toimiiko se sinulla.